1000-luvun alussa käytiin kiivasta valtataistelua Pohjanmeren rannikon maiden herruudesta. Anglosaksinen kuningas Ethelred hallitsi Englantia, joka oli kulta- ja hopearikas, mutta myös epävakaa ja täynnä omapäisiä mahtimiehiä. Tanskasta käsin nuori Canute Suuri yritti valloittaa Englannin ja pani koko tulevaisuutensa peliin. Keskellä oli kunnianhimoinen norjalainen viikinkikuningas Olav Haraldsson, mies, jolla oli omat suunnitelmansa ja joka piti kutsumuksenaan yhdistää Norja yhdeksi kuningaskunnaksi - ja joka kuolemansa jälkeen kanonisoitiin ja tunnetaan nykyään nimellä Olav Pyhä.

Historiantutkija Tore Skeie on kirjoittanut mukaansatempaavan kertomuksen myrskyisästä ajasta, jolloin viikinkiaika lähestyi loppuaan. Sotapäälliköt taistelivat, liittolaiset kävivät vaihtokauppaa ja suuret hopea-aarteet vaihtoivat omistajaa, samalla kun väkivalta ja hävitys levisivät. Samaan aikaan kristinusko sai jalansijaa Pohjoismaissa.